Kevät puskee kovaa vauhtia tunturimaisemaan ja leppoisat puhurit houkuttelee leijanlennättäjää kamoineen tuulen vietäväksi. Tämän talven tähänastiset leijailut mahtuu kevyesti yhden käden sormiin. Tai kahden käden peukaloihin... Keskitalvella kylmässä ja pimeässä myrskyävässä tuulikelissä on nautinnon hetket hieman vaikeammin saavutettavissa kuin kevätauringon paisteessa. Silloin on leijan sijasta auton perään viskattu mieluummin metsäsukset ja repullinen eväitä.
Mutta mitä on tämä leijahiihto? Aikuiset ihmiset leijoja lennättämässä... eikö sole lasten puuhaa?
 |
| Pihtsusjärven ilta-aurinko. Kuva: Mauno Kivinen |
Muutama vuosi sitten kävin kaverini kanssa järven jäällä koittamassa leijahiihtoa ensimmäistä kertaa. Onnistumisen kokemukset olivat sillä kertaa vähissä, mutta holtittomasta leijan perässä lentelystä sain kuitenkin kipinän ja ajatuksen, josko jonain päivänä saisin purjeen viemään minua haluttuun suuntaan - tunturiin (...ja toivottavasti myös takaisin).
Leijailu itsessäänkin on lystiä puuhaa, mutta erityisesti tuulivoimalla retkeily puuttomalla keväisellä ylängöllä kiehtoi kovasti ja sai minut ostamaan reppuun sujautettavan talvileijan, jonka avulla matkanteosta selvittäisiin huomattavasti vähemmillä hikipisaroilla ja pitovoiteilla. Näin idealistisesti ajateltuna reissaaminen tuulen avulla kuulostaa lähinnä matkustamiselta ilman huolen häivää, mutta kokemus muutaman Yläperän leija-avusteisen vaelluksen myötä on muuttanut asennetta hieman nöyrempään suuntaan tuota luonnonvoimaa kohtaan.
 |
| Veljekset kuin ilvekset @ Govddosgaisi helmikuussa 2014 |
 |
| Norja-Suomi retkikunta @ Vuomakasjärvi huhtikuussa 2013 |
Jos ajatuksena on lähteä hiihtovaellukselle, jonka kaikki siirtymät on tarkoitus taittaa leijan vetämänä, voi pettymys olla suuri kelien ollessa vähemmän suosiolliset. Mielipahan välttämiseksi pyrin mieluummin asennoitumaan perinteisempään omin lihasvoimin tehtävään hiihtoretkeen, jota sään sattuessa voi helpottaa seuraavalle leiripaikalle vievä leijakyyti. Tuulen riepotellessa myrskylukemissa on purje suosiolla jätettävä ahkion uumeniin odottelemaan turvallisempaa keliä.
- Takaisin telttaan, kahvit tulille ja kirja kouraan!
Tuulettomassa auringon räkötyksessä on taas erityisen vaikeaa saada huulta mutrulle.
- Sinkkipastat nenänvarteen, kahvit tulille ja kirja kouraan!
Maltti on valttia.
 |
| Rohki bloosa |
 |
| Rasvatyven |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti