Vuoden ensimmäiset auringonsäteet lämmittää lähes joka kerta aivan erityisellä tavalla, ainakin tammikuisesta tunturista katsottaessa. Tuntuu, että reilu 20 asteen pakkanen repii nenän irti naamasta rivakan tuulen voimalla, mutta aurinko, tuo meidän oma tähti lämmittää sydäntä paksunkin untuvatakin lävitse kuukauden kaamoksen jälkeen. Vaikken mikään kaamosmasennuksen ihminen olekaan, ei tällaisesta hetkestä voi olla iloitsematta. Tästä eteenpäin päivä pitenee, valon määrä lisääntyy ja ennen kaikkea, kesä tulee! Can you feel it?
Tänään polttavana puheenaiheena on ollut kunnollinen talvinen pakkanen. "Paljonko teillä oli mittarissa tänään?" Lämpötila vaihteli alamaiden -39 asteesta eksaktilla nenänpäämittarilla mitattuun 25 pakkasasteeseen. Kevään tuntua ilmassa.
Raikas toimistopäivä siis...
 |
| Valoa kohti @ office |
1 kommentti:
Kuulehan suoveri,
on se kuiten kiva, että joku sitä aurinkoa edes näkee! Itse tulin ihan Rovaniemelle asti istumaan koneella (selkä ikkunaa päin), jotta oon kyllä iloinen puolestasi;--)
Lähetä kommentti