Pohjolan sydäntalvi alkaa pistellä taas parastaan, kun elohopea kieppuu -30 asteen tuntumassa. Tikkuri pysyy tiukasti päällä, eikä lapasittakaan sovi kovin kauaa ulkona puuhastella. Tulipalopakkasilla on toki raikasta käydä haukkaamassa kuivaa pakkasilmaa muutama keuhkollinen, mutta lämpimän kahvikupin äärellä ystävien seurassa poriseminen tuntuu mukavammalta toimintasuunnitelmalta.
 |
| Katsomossa aitiopaikalla |
Vaikka alamailla lämpömittari näyttää hyiseviä lukemia pelotellen ihmisiä pysymään sisällä, on tunturiin uskaltavalla huomattavasti lämpöisemmät oltavat. Reilut 30 pakkasastetta saattaa muuttua mukavaksi luettavaan -10 asteeseen puurajan tuntumassa. Kylmä ja raskas ilma valahtaa keskitalven kirkkaina ja tuulettomina päivinä laaksoihin ja painanteisiin, kun lämmin keveä ilma hyväilee korkealla kulkijaa. Nurinkurista kesämielellä ajateltuna.
 |
| Retken paras hetki - eväsrasian avaus |
 |
| Retken toiseksi paras hetki - holtiton metsäsuksilla suoritettu tunturista laskeutuminen |
Viimevuotisella tunturimetsäsuksihiihtoretkellä viikko sitten ei aurinkoa vielä näkynyt, mutta upeita värejä tähti tarjosi horisontin takaakin. Kuu värjäsi maiseman myös omalla sinisellä hohdollaan. Taivaan värien skaala on tällaisina talvipäivinä uskomaton; tulipunaisesta ja kirkkaan oranssista syvän violettiin ja siniseen. Toisiaan yhä kummallisemmat tykkylumisten puiden muodostamat mielikuvitushahmot luovat maisemasta ja tunnelmasta mieleenpainuvan kokonaisuuden.
 |
| Vuodentakainen retki samoissa maisemissa, Sammaltunturin rinteillä |
1 kommentti:
Nyt vasta tajusin käydä visiitillä täällä blogissa ja reaktio on tämä: HUHHUH!!!!!!!!!!!!!!! Mielettömiä kuvia ja mahtava meininki. Rupes tekee mieli lämpimältä kotisohvalta seikkailemaan. T. Olga
Lähetä kommentti